Epäonnistun jatkuvasti. läski läski läski.
Voisin hetkeksi vajota unien maailmaan, sillä todellisuus
on ihan liian kamala.
Huomenna otan itseäni niskasta kiinni. Jos en huomenna
syö vähemmän kuin eilen ja tänään petyn itseeni
pahemman kerran.
Tää kaikki vaan tuntuu sortuvan mun niskaan. Onneksi
minulla on poikaystävä. Se pitää musta huolen. Se rakastaa
mua vaikka olenkin tälläinen ällöttävä lihava tyttö.
Se rakastaa mua kaikesta huolimatta ja on mun tukikivi,
olkapää, mitä vasten itkeä ja syli johon nukahtaa pahanolon
vallatessa mielen ja ruumiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
oli vain pakko kommentoida, että voi ole iloinen poikaystävästäsi. (ja voin olla varma ettei hän pidä sua läskinä ollenkaan!!)
VastaaPoistaMulla on kans poikaystävä, ja oon niin onnellinen ettei oo suhde menny mun syömisvammailujen takia;< näinkin meinannut käydä. joo jotain omiani kerron, hehe:D