valo piirsi askelmat eteeni

Huomenna luultavasti kahden tytön kanssa ihana
ilta tiedossa. Puhumista, saunomista, hyvää syömistä (jälleen)
ja seura on tietysti mitä parasta.
Toinen heistä ei välttämättä jaksa tulla, mutta en
pistä pahakseni, en.

Tänään on nielty 356 kcal. Leipää leipää leipää. En nykyään
taida syödäkään muutakuin leipää. Ja tietysti kuppi
kahvia.

Kofeiiniriippuvainen, nikotiiniriippuvainen ja rakkausriippuvainen.

Kulta lähtee huomenna käymään mummolassa ja on siellä
yön. Pelkäsin ensin jääväni totaalisen yksin, mutta onneksi
saan ainakin yhden ihanan tytön seurakseni.
Tuntuu kaikinpuolin niin hyvältä juuri nyt. Olen onnellisessa
parisuuhteessa maailman ihanimman pojan kanssa.

Ainoa iso miinus mun elämässä on kilot. Ylimääräiset kilot.
Ihra, joka ei suostu vaan katoamaan. Ei millään.

Sinä olet se poika, joka silloin tuoksui päärynältä. Sinä olet se, joka saa minut aina hymyilemään vain katsoessaan minua. Sinä olet se, josta en koskaan tahdo joutua luopumaan. Sinä olet se, jota minä kutsun rakkaudeksi, mun maailmankaikkeudeksi, mereksi ja taivaaksi. Sinä olet se, joka saa minut heräämään uudelleen henkiin, aina uudelleen.
Sinä olet syyskuun ensimmäiset kaatosateet, sinä olet minulle koko maailma. Mun oma kaunis maailmani.